Sponsorin mainos

Kalastusreissu koiran ja kavereiden kanssa hossaan

Please Kirjaudu sisään tai Rekisteröidypitääksesi viestistä.
Tarina

Lähdimme 27.7 koirani ja kavereideni sekä varusteiden kera Hossaa kohti kalastelemaan. Tuolla reissulla tuli koulutettua myös Onni koiraa leiriytymisessä sekä totuttelua telttailuun, pienien kikkailujen jälkeen tuo reissu toi kaikille aimoannoksen onnistumisia sekä upean lomareissun.

1

Matkaa miltein 700km

2

Päädyimme kulkemaan omalla autollani Peugeot RXH 508sw:llä ja syynä lähinnä kulutus ja suksiboxi johonka saimme laitettua kalastusvälineet. Itseäni mietitytti että kuinka koira jaksaa olla takapenkillä niin pitkiä matkoja, mitään turvavyö virityksiä en kehitellyt koiralle ihan hänen mukavuutensa maksimoimiseksi ja toki tässä tingittiin sitten siitä turvallisuudesta. Takakontti olisi ollut paras paikka koiralle, mutta koiraverkko piti irrottaa sekä kolmen miehen tavarat veivät takakontista niin suuren tilan, että siellä olisi koira mahtunut olemaan vain yhdessä asennossa ja sehän ei täten ollut edes vaihtoehtona.

Matkalla pysähdyimme jalottelemaan muutamia kertoja, sekä syömässä käytiin ja lämpöä oli tuolloin siinä 27 asteen nurkilla, eikä tullut mieleenkään ruokailun ajaksi tuoda koiraa paahtavalle terassille, näinpä Onni jäi ilmastoituun autoon nukkumaan heti pienen kävely ja pissalenkin jälkeen.

3

Perillä väsyneenä kalastelemaan

Perille kun päästiin oli kaikilla vavat käsissä ja Onnikin oli onnellinen kun pääsi kävelemään vapaana. Toki kun kyseessä poronhoitoalue + kansallispuisto + laki ja kaikenlaiset säännökset että ei koiraa olisi saanut pitää vapaana missään nimessä, mutta Onni kun pysyttelee vierellä ja tulee käskystä luokse, eikä hänellä ole riistaviettiä niin päätin antaa pikkuisen viilettää vapaana siinä ihan pienen etäisyyden päässä itsestäni ja täten oli myös heti kytkettävissä.

4

Onnin poseeraus

5

Ensiyö Hossassa teltassa

Onni on ollut aijemminkin teltassa. Viimevuonna Inarissa Onni paleli miltein kokoajan, koska ulkona oli 4-6 astetta sekä kosteaa ja tuulista. Onneksi hän oli tuolloin pentu ja pystyin sulkemaan hänet ja itseni makuupussiin, toki sillon oli riskinä ettei Onni kuivu ja makuupussi jää märäksi, mutta muita vaihtoehtoja ei ollut koska kuivaa puuta ei ollut, eikä myöskään nuotion tekeminen onnistunut. Niinpä sulkeutuminen makuupussiin, apsidi auki teltasta ja kaasulla lämmitin telttaan +30 astetta ja värjöttelimme kunnes Onni oli kuivana.

Tuosta Inarin tempauksesta oppineena otin tälle reissulle mukaan tarppini jonka toinen puoli hohkaa lämpöä ja noh, kauppansa tuo tarppi teki, se oli ensimäinen minuutti kun Onni jo sulki silmänsä ja tuolloin yöllä oli +7 astetta, toki kosteutta ei ollut samalla tavalla kuin Inarissa, mutta uskoakseni tuo lämpötarppi olisi toiminut moitteetta silloinkin.

6

Ensikertaa veneessä

Kuten kuuluukin, niin koiralle pelastusliivit ja krhöm, noh meillä ihmisillä ei ollut :D Itseäni pelotti ajatus Onnista ensikertaa veneessä, että mitä jos loikkaakin yli laidan niin millä sen sitten kalastelisi sieltä takaisin veneeseen? Noh, pelastusliiveissä oli hyvä kahva josta sitten sai nostettua Onnin veneeseen kuin veneestä, myös olisi saanut nostettua yhdelläkädellä vedestä ylös kun painaa vajaan 16kg.

Onni alkuun haki paikkaansa, oli outoa ja uutta kaikki, mutta tunnin päästä tuntui jo olevan sinut veneen kanssa ja arkailu loppui. Luonteeltaan Onni on utelias ja innokas kokeilemaan kaikenlaista ja tässäkin tuo into lopulta toi tullessaan uuden kivan jutun, hän katseli kun kalasteltiin ja kun kalat hyppivät häntä heiluen ja välillä vähän käskyä antaen :)

7

Oliko sitten kalaonnea?

Kalaonnea meillä ei nyt liialti ollut, itse en saanut kuin pieniä nyppyjä vaikka kuljimme useisiin järviin ja koskiin kalastelemaan kerta toisensa jälkeen. Mietin mielessäni, että jos kalan saan niin tuleeko Onnista samanlainen kalahaukka kuin edesmennyt Hanna koirani oli, hän nimittäin rakasti kalaa ja varsinkin kalastelua kun tiesi että siitä seuraa herkullista ruokaa. Hanna saattoi jopa ihan vinkua ellei jopa ulvoa ja hyppiä täpinöissään kieltään lipoen kun kalaa näki.

8

Pitkäjänteisyys palkittiin ja nostin meistä ensimäisenä Kirjolohen!

9

Jaa oliko hyvää? No olihan se ja Onnikin pääsi maistamaan, mutta en ehtinyt näkeä antamaani pientä palasta kun se oli jo nielty ja riemurepesi kun taisi pikkunen tykätä kalasta kuten varmaan kaikki koirat :D

10

Käytiin Julmalla Ölkyllä ja Onttu sai kaverin

Onttu = Onni, rakkaalla lapsella monta nimeä. Tosiaan, tämän Julma Ölkyn kioskilla oli pentuhaukku ja Onnihan meni sitä tervehtimään, taisi siinä kumpainenkin myös vähän leikkiäkkin kun pennulta vain jännitys raukesi, oli niin pelottavaa nähdä toinen haukku :)

11

Riippusilta Julma Ölkky

Hieman itseäni jännitti tuo riippusilta, kuten porukassamme edellä kulkenut kaveriani jolla korkeanpaikankammo, enpä myöskään tiennyt että mitenkä Onni reagoi tuohon siltaan, mutta siellähän se seurasi joukkoamme kuten hän aina seuraa kiltisti perässä ja itse jäin kuvailemaan maisemia.

12

Leirillä koulutusta

Onni oppi siskoltaan eli edesmenneeltä koiraltani tapoja toimia, mutta koulutus jäi hieman kesken kun Hannan opetin aikoinaan ilmoittamaan leiriä lähentyvistä ihmisistä sekä eläimistä ihan muutamalla haukahduksella ja kun reagoin niin haukkuminen loppui, sen sijaan Onni tuntui haukkuvan kaikelle ja myös meidän porukan sisäisestikkin jos joku kävi esimerkiksi 10metrin päässä saati sitten ohi kulkevat ihmiset yms. Noh, pitkäjänteisellä kouluttamisella sain tuon haukkumisen kuriin ja Onni oppi että kun haukkumiseen on reagoitu sen täytyy loppua välittömästi, sehän sitten loppupäivinä oppikin tuon tempun.

13

Mukana kalastelemassa

Välillä Onni tunki naamansa veteen ja puhalteli ilmakuplia, ihan kuin olisi katsellut onko näissä kirkkaissa vesissä kalaa vaiko mitä me siellä leikitään :D

14

Lisää kuvia ja kertomusta?

Ikäväkseni todettava, että enempää reissulta ei ole kuvia, koska ylitin jokea yhdessä kohtaa ja pidin puhelintani kädessä sitemmin horjahtaen ja heittäen sen sinne jokeen. Puhelimen sain ongittua ylös mutta vain muistikortilla olleet kuvat säästyivät, puhelimeni meni siis mykäksi ja haimme kuusamosta uuden jotta saimme yhteyden toisiimme.

Harmittaa myös, että en ottanut tälle reissulle kuvauskalustoa mukaan eli puhelimen kameralla koitin tulla toimeen, mutta eihän älypuhelin vedävertoja oikealle kameralle vaikka megapikselit alkaakin olemaan korkeaa luokkaa, mutta objektiivit ja kennot painivat ihan omissa sarjoissaan.

Reissulla kävimme saunomassa, pitkillä upeilla lenkeillä Onnin kanssa kalastuksen yhteydessä ja seikkailua oli pikkuselle hyvinkin paljon.

Vielä kuitenkin on kesää jäljellä ja kyllä tehdään reissuja vielä lähimaisemissakin ja tällä kertaa päätin että drone, kaksi actionkameraa sekä komppisjärkkäri kyllä lähtee mukaan, että siis kuvia ja videoita tulossa ja avaan mahdollisesti ensivuotta ajatellen jo youtubetilin jossa sitten teen ihan Vblogia näistä reissuista koirani kanssa :)

Hei! Tähän loppuun kun nyt muistin, että koirallisille tuo Julma Ölkky voi olla hieman vaarallinen, nimittäin touhottava koira voi tippua on suuria jyrkänteitä ja riippusillan toisessa päässä on kierreportaat materiaalina teräs ja säleikössä anturat tuskin skulaa hyvin. Onnin sain kannettua ylös, mutta jos isompi koira ja pienempi omistaja, niin sitä ei sitten saa sieltä millään ylös, toki jos tuonne kulkee toiste päin niin sitten reissu tyssää siihen kun niitä rappusia ei pääse alas, kiertoreittiä nimittäin ei ole...

Vastaa