10-11.8.2018 Hannan viimeinen reissu

Ole hyväkirjaudu sisään tai rekisteröidypitääksesi viestistä.
Tarinat

Hannan alamäki lähti kun hän oli 5-6vuotias, tuolloin liukui rappuset alas kun ei saanut pitoa ja polvet vahingoitti selkää joka reagoi lonkkiin ja täten alkoi kierre. Stressi ja kivut eivät ottaneet laantuakseen ja oli vuorossa piikki kun lääkkeet eivät auttaneet, kuitenkin piikkiuhka katosi kun Hannan luusto alkoi paranemaan ruokavaliolla. Sitten alkoikin tulemaan muita ongelmia, hampaat, suolisto yms. Parivuotta mentiin kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa ja koira liikkui sekä hengitti, kipuja ei tuntunut olevan kunnes…

1

8 vuotta Hanna koira oli ollut vierelläni ja pitänyt huolen että en tee mitään typerää, suojellut ja herättänyt jos herätyskello ei ole arkena soittanut. Hanna oli harvinaisen fiksu ja vaikka loppuvaiheilla sen elimistö alkoikin pettämään niin sissinä se jatkoi taivallusta kivuistaan huolimatta. Häntäheiluen innoissaan aina reissuun mukaan ja sai kulkea täysin omaa tahtiaan vointinsa mukaan, toisinaan reissut pysäytettiin ja Hanna jäi lepäämään, toisinaan se tarpoi keulalla ohjaten koko porukkaa näyttäen helpoimmat reitit hajuaistiaan hyödyntäen, se löysi vesilätäkön umpimetsästä ja polun risukoista, osasi navigoida aina leiriin ja varoitti vaaroista pelkäämättä. Hannalle tuli tuolla reissulla vatsalaukunkiertymä ja sen huomasi vasta lauantaina kun oksentelu alkoi, lähdettiin kotio ja kotona sitten vasta alkoi varsinainen tiuhaoksentelu, syötin oksenteluun lääketti ja menin nukkumaan, yöllä se tuli herättämään katsoen silmiin ja aamulla varhain huomasin että Hannan takajalat eivät pidä, siirsin sen matolle liukkaalta lattialta ja siihen se hetkenpäästä tuupertui. Siispä välittömästi Tampereen koirat ryhmästä selvittämään vaatteita pukiessani päivistysasemia ja äkkiä sainkin vastauksia. Lähdin hakemaan autoa pihaan ja kannoin Hannan autoon, huomasin piukean vatsan ja että Hanna ei reagoi millään muotoa enään nimeensä, eikä muuhunkaan, hengitti todella heikosti ja sykettä oli miltein mahdoton havaita. Päivystyksessä sai Hanna pikaisesti rauhoitteen ja lääkärit kysyivät, kuinka lähdetään toimimaan, kertoi että mahdollisuudet ovat heikot ja en edes sekuntia miettinyt kun tuumasin että eiköhän tämän koiran taivallus pääty tähän. Sain haukottua happea sen verran etten menettänyt järkeäni tuon prosessin aikana, maksoin rauhotteen ja piikin sekä muut kulut tuhkauksineen kaikkineen (270€) ja painelin Onnin kanssa takaisin autolle. Siinä ei ihan heti voinut autoa startata kun silmät vuotivat. Päivää aijemmin oltiin vielä metällä ja meininki oli hyvä, seuraavana aamuna jouduin lopettamaan koirani. Noh, nyt jatkuu taivallus pennun kanssa ja luvassa on useita hienoja seikkailuja :)
2

3

4

5

6

7

8

9

10

Reactions

0
0
0
0
1
0
Olet jo reagoinut tähän viestiin.

2 kommenttia “10-11.8.2018 Hannan viimeinen reissu

Vastaa